Mehtimäen jäähalli 40 vuotta - Jäähallin valmistuminen aloitti jääkiekkobuumin Joensuussa

14.10.2022

Mehtimäen jäähallin valmistumisesta tulee tänä syksynä kuluneeksi 40 vuotta. Edessä oleva saneeraus tulee muuttamaan lähivuosina hallin lähes alkuperäisenä säilynyttä ilmettä merkittävästi. Uuden ajan kynnyksellä on hyvä muistella Joensuun ensimmäisen jäähallin historiaa ja sen alkuvuosia. Jäähallin saaminen Joensuuhun ei ollut itsestäänselvyys, mutta sen valmistuttua joensuulaiset ottivat sen heti omakseen ja JoKP:n peleihin vaellettiin sankoin joukoin.

Teksti: Pekka Malvela 

Kuva 1: Joensuun jäähalli rakenteilla vuonna 1982. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Karjalan Maa -lehden kuvakokoelma

mehtimaki_rakennusvaihe1.jpg





Joensuu tarvitsee jäähallin!

Vuosikymmenen vaihtuessa 1970-luvuksi Suomessa oli vasta kaksi jäähallia (Tampere, Helsinki), mutta hallihankkeita oli jo vireillä monilla paikkakunnilla. Kun Joensuun Kiekko-Pojat nousi mestaruussarjaan vuonna 1971, Joensuun lisäksi vain Turussa pelattiin enää SM-sarjaa ulkokaukalossa. Jääkiekkoväelle oli selvää, että jäähallittoman seuran oli pidemmän päälle mahdotonta kilpailla tasaväkisesti jäähallipaikkakuntien joukkueita vastaan. Jäähallin puuttuminen haittasi myös kansallisiin huippuihin lukeutunutta Katajan taitoluisteluseuraa, joka joutui pitämään harjoituksiaan muilla jäähallipaikkakunnilla tai järjestämään kilpailuja Joensuussa jopa räntä- tai vesisateessa. Vaikka jääurheilijat aktiivisesti ajoivatkin asiaa, kesti jäähallipäätöksen saaminen useita vuosia kaupungin valtuustoryhmien oltua erimielisiä hallin tarpeellisuudesta ja varojen kohdentamisesta siihen. Milloin jäähallia pidettiin liian kalliina, milloin siihen toivotut rahat menivät muihin kohteisiin. Viimein vuoden 1978 lopulla valtuuston määräenemmistöä edustavat valtuustoryhmät pääsivät sopuun liikuntatilapaketista, johon jäähallikin kuului. Ryhmien allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti jäähallin rakentamisen oli määrä ajoittua vuosiin 1981-1982. Rakentamisen valmistelussa riitti vielä tämän jälkeenkin monia mutkia etenkin kustannusten rajun nousun vuoksi. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin todeta, että ratkaiseva virstanpylväs jäähallin saamiselle Joensuuhun oli tuo vuoden 1978 valtuustoryhmien sopimus, joka piti loppuun saakka ja jäähalli valmistui suunnitellusti syksyllä 1982.

Kuva 2: Joensuun jäähallin harjakorkeudessa vuonna 1982. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Viikko Pohjois-Karjala -lehden kuvakokoelma

mehtimaki_rakennusvaihe2.jpg

Mehtimäelle valmistui moderni jäähalli

Kun hallin rakennustyöt alkoivat syyskuussa 1981, kokoontui paikalle pelipaitoihin sonnustautuneita Joensuun Kiekko-Poikien junioreita kiittämään kaupunkia vihdoin toteutuvasta jäähallista. Talven 1981- 1982 pakkaset hidastuttivat hieman rakennustöitä, mutta jäähalli valmistui tavoiteaikataulussaan. Katajan taitoluistelijat ja JoKP:n pelaajat pääsivät ensimmäisinä testaamaan hallin jäätä lokakuun alkupäivinä 1982. Kuutiotilavuudeltaan 65 000 m3:n kokoisen jäähallin rakentaminen maksoi noin 19 miljoonaa markkaa. Valtion tukea kaupunki sai kokonaissummaan nähden vähän, eli vain 800 000 markkaa. Samana vuonna jäähallit valmistuivat myös Kouvolaan (97 600 m3), Jyväskylään (69 000 m3), Imatralle (32 900 m3) ja Mikkeliin (65 500 m3), joihin verrattuna Joensuun hallin kustannukset olivat suunnilleen keskitasoa.

Jäähallin pääsuunnittelijan, kreikkalaissyntyisen Georgios Fasoulaksen (Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo) lähtökohtana oli ollut, ettei hallista tulisi betonilatoa vaan Joensuu saisi yksilöllisen ja valoisan jäähallin. Betonilatomaisuuden ja laatikkoratkaisujen välttely näkyy eri tavoin. Osin punatiilisenä rakennus sopi ympäristöönsä, rakennukseen oli tehty epäsymmetrinen harjakatto ikkunoineen ja muilla kattoratkaisuilla halliin oli saatu lisäkorkeutta. Lasipintaa sisältävä julkisivu toi päivänvaloa pääaulaan ja valoa pääsi sisään myös suurista päätylaseista. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi kahvila sekä pääaula kioskikojuineen. Toisessa kerroksessa olevat katsomot oli tehty kaikille neljälle sivulle pääkatsomon sijaitessa Länsikadun puolella. Uutena hallin kapasiteetiksi ilmoitettiin 5040 katsojapaikkaa, joista sinisiä lasikuituistuimia oli 1067 kpl.

Joensuulaisten jääurheilijoiden kannalta oli onni, ettei jäähallin rakentaminen edennyt heti 1970-luvun alussa, sillä ensimmäisissä suunnitelmissa esillä oli ollut puurakenteinen katettu tekojääkaukalo. Vuonna 1982 valmistunut jäähalli oli kuitenkin katettua kaukaloa selvästi modernimpi ratkaisu. Jäähallin katsottiin edustavan arkkitehtuuriltaan, toimivuudeltaan ja tekniikaltaan sen aikaista alansa huippua Suomessa. Esimerkiksi jäädytyksessä hyödynnetty geoterminen kylmänotto maasta oli silloin uusinta uutta jäähalleissa.

Uusi jäähalli ja JoKP saivat aikaan kiekkobuumin

Mehtimäen jäähallin ensimmäiseen viralliseen otteluun, 1. divisioonan kohtaamiseen JoKP–Sport 7.10.1982 saapui paikalle katsojia 3350. Uuden jäähallin myötä Joensuussa alkoi varsinainen jääkiekkobuumi, kun enää ei tarvinnut otteluja katsella ulkoilmassa. Kahtena ensimmäisenä jäähallikautena Kiekko-Poikien kotiotteluiden yleisökeskiarvo oli 1. divisioonan paras, lähes 3000 silmäparia (2959 ja 2912). Ja päihittipä JoKP noilla yleisöluvuilla pari liigajoukkuettakin. Kaudella 1982-83 Kiekko-Pojilla oli koossa kerrassaan erinomainen joukkue, joka valmentaja Kai Rosvallin ja kapteeni Hannu Kapasen johdolla eteni kauden päätteeksi aina liigakarsintoihin Kärppiä vastaan. Ensimmäisen jäähallikauden huumaan kuului myös Neuvostoliittoa vastaan käyty maaottelu, jonka Joensuu sai jääkiekkoliitolta uuden jäähallinsa ansiosta. Jopa 5700 katsojaa oli pakkautunut sisään Suomen yltäessä 3-3-tasapeliin parhaalla miehistöllään pelannutta punakonetta vastaan. Suurin sallittu katsomojen henkilömäärä (5040) oli ylitetty kaupungin rakennuslautakunnan poikkeusluvalla. Jälkeen päin ottelun järjestäjä joutui kuitenkin myöntämään, että seisomapaikkalippuja oli myyty hallin oloihin nähden liikaa. Neuvostoliitto pelasi 1980-luvulla vielä kaksi kertaa uudestaankin Leijonia vastaan Mehtimäellä, mutta niissä otteluissa yleisömäärät olivat maltillisempia.

Jäähallin valmistumisesta alkanut "iso kansainvaellus" Mehtimäelle jatkui sillä erää kymmenkunta vuotta saavuttaen huippunsa 1980-luvun lopulla ja Kiekko-Poikien liigakausina 1990-luvun alussa. Tuon aikakauden otteluille tunnusomaista oli jäähallin tiivis tunnelma seisomakatsomoiden "lauteilla". Jos järjestysmiehet ennen ottelun alkua käskivät tiivistämään, tiesivät katsojat siitä, että tänään saattaa mennä neljä tonnia rikki. Ja jos meni, silloin etenkin nuorimpia katsojia päätykatsomoissa harmitti, kun yleisömassan yli ei ylettynyt näkemään jäälle kunnolla. Etenkin vuoden 1989 liigakarsintoja on muisteltu hurjan täyteen ahdetusta jäähallista. Monet ratkaisevassa JoKP–Ässät-ottelussa paikalla olleet ovat väittäneet jälkeenpäin, että hallissa olisi ollut väkeä reilusti yli maksimikapasiteetin. Huhuttiin jopa 6000 katsojan määrästä ja siitä että, pitkistä jonoista huolimatta kaikki halukkaat päästettiin lopulta sisään todistamaan Kiekko-Poikien liiganousua.

Kuva 3: Joensuun jäähalli valmistuneena. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Viikko Pohjois-Karjala -lehden kuvakokoelma

mehtimaki_rakennusvaihe3.jpg

03.11.2022Susirajan Punamustien ja Jet Set Barin fanimatka Imatralle 3.12.2022
14.10.2022Mehtimäen jäähalli 40 vuotta - Jäähallin valmistuminen aloitti jääkiekkobuumin Joensuussa
21.09.2022Viisitoistavuotias Susirajan Punamustat mukana Kiekko-Karnevaaleissa 24.9.2022
09.08.2022Susirajan Punamustien jäsenetuja kaudelle 2022-2023
09.08.2022Susirajan Punamustien vuosikokouksen kuulumisia!
29.07.2022Susirajan Punamustien vuosikokous 9.8.2022